
Nykiopetus: Suomen kieli
Sivulla Suomen kieli on tietoa Suomen kielestä nimensä mukaisesti, mutta se ei välttämättä ole kovin täydelli-nen sivu kuten sivulla nykiopetus mainitaan.
Suomen kielen sanaluokat
Verbit
Sanaluokka verbit sisältävät persoona- ja aikamuotoja. Verbit ovat tekemistä, olemista ja tapahtumista. Seuraavassa taulukossa persoonamuodot käytetään esimerkkinä käytettäväksi sanaa tietää. Vaikka passiivissa tekijää ei tiedetä, se kuuluu persoonamuotoihin. Passiivi on puhekielen versio.
PERSOONAMUODOT: Myönteinen Kielteinen
Yksikön ensimmäinen persoona (minä) Tiedän En tiedä
Yksikön toinen persoona (sinä) Tiedät Et tiedä
Yksikön kolmas persoona (hän) Tietää Ei tiedä
Monikon ensimmäinen persoona (me) Tiedämme Emme tiedä
Monikon toinen persoona (te) Tiedätte Ette tiedä
Monikon kolmas persoona (he) Tietävät Eivät tiedä
Passiivi (tekijää ei tiedetä) Tiedetään Ei tiedetä
Seuraavassa taulukossa on verbin aikamuodot. Preesens tarkoittaa tapahtumista juuri nyt (mitä 'tapahtuu?'). Imperfekti tarkoittaa tapahtumaa, joka 'tapahtui' (mitä tapahtui?). Perfekti tarkoittaa mitä 'on tapahtunut' (mi-tä on tapahtunut?). Pluskvamperfekti tarkoittaa mitä 'oli tapahtunut' (mitä oli tapahtunut?). Esimerkkinä käy-tettäväksi: lukeminen.
AIKAMUODOT: Myönteinen Kielteinen Aikamuoto: Preesens
Yksikön ensimmäinen persoona (minä) Luen En lue
Yksikön toinen persoona (sinä) Luet Et lue
Yksikön kolmas persoona (hän) Lukee Ei lue
Monikon ensimmäinen persoona (me) Luemme Emme lue
Monikon toinen persoona (te) Luette Ette lue
Monikon kolmas persoona (he) Lukevat Eivät lue
Passiivi (tekijää ei tiedetä) Luetaan Ei lueta
Aikamuoto: Imperfekti Myönteinen Kielteinen
Yksikön ensimmäinen persoona (minä) Luin En lukenut
Yksikön toinen persoona (sinä) Luit Et lukenut
Yksikön kolmas persoona (hän) Luki Ei lukenut
Monikon ensimmäinen persoona (me) Luimme Emme lukeneet
Monikon toinen persoona (te) Luitte Ette lue
Monikon kolmas persoona (he) Lukivat Eivät lue
Passiivi (tekijää ei tiedetä) Luettiin Ei luettu
Aikamuoto: Perfekti Myönteinen Kielteinen
Yksikön ensimmäinen persoona (minä) Olen lukenut En ole lukenut
Yksikön toinen persoona (sinä) Olet lukenut Et ole lukenut
Yksikön kolmas persoona (hän) On lukenut Ei ole lukenut
Monikon ensimmäinen persoona (me) Olemme lukeneet Emme ole lukeneet
Monikon toinen persoona (te) Olette lukeneet Ette ole lukeneet
Monikon kolmas persoona (he) Ovat lukeneet Eivät ole lukeneet
Passiivi (tekijää ei tiedetä) On luettu Ei ole luettu
Aikamuoto: Pluskvamperfekti Myönteinen Kielteinen
Yksikön ensimmäinen persoona (minä) Olin lukenut En ollut lukenut
Yksikön toinen persoona (sinä) Olit lukenut Et ollut lukenut
Yksikön kolmas persoona (hän) Oli lukenut Ei ollut lukenut
Monikon ensimmäinen persoona (me) Olimme lukenut Emme olleet lukeneet
Monikon toinen persoona (te) Olitte lukeneet Ette olleet lukeneet
Monikon kolmas persoona (he) Olivat lukeneet Eivät olleet lukeneet
Passiivi (tekijää ei tiedetä) Oli luettu Ei ollut luettu
NOMINIT
Nominit ovat sanoja, jotka kaikki taipuu samalla tavalla. Nomineihin kuuluu substantiivit, adjektiivit, pronomi-nit ja numeraalit. Nominit taipuvat sijamuodoissa, joita on suomessa yhteensä 15. Tässä mainitaan 11. Sijamuo-dot ja toimivuus ovat seuraavat: Nominatiivi (perusmuoto), Genetiivi (kenen?), Partitiivi (osaa jostakin), Essiivi (minä?*), Translatiivi (miksi?*), Innessiivi (missä?**), Elatiivi (mistä?**), Illatiivi (mihin?**), Adessiivi (millä?***), Ablatiivi (miltä?* ja ***) ja Allatiivi (mille?***).
*=Voi sekoittaa muuhun tarkoitukseen (Essiivin esim.: kirjana)(Translatiivin esim.: vanhaksi)(Illatiivin esim.: mi-nuun)(Ablatiivin esim.: kuuteen). **=Sisäpaikallissija. ***=Ulkopaikallissija.
Substantiivit
Adjektiivit
Adjektiivit kuvailevat sanoja. Ne kertovat millainen joku tai jokin on. Adjektiivit ovat yleensä substantiivien ed-ellä. Esimerkiksi keltainen, punainen, nopea, hidas, kaunis ja kammottava ovat adjektiiveja. Adjektiiveilla on kolme vertailumuotoa, jotka ovat positiivi (perusmuoto), komparatiivi ja superlatiivi. Seuraavassa taulukos-sa esimerkkinä käytettäväksi on ällöttävä.
POSITIIVI (PERUSMUOTO): Ällöttävä
KOMPARATIIVI: Ällöttävämpi
SUPERLATIIVI: Ällöttävin
Numeraalit
Numeraalit ovat lukusanoja, eli ne ilmaisevat lukumäärää tai järjestystä. Jos numero on alle kymmenen tai se on tasaluku kuten seitsemänkymmetä, niin se kirjoitetaan. Jos luku ei ole tasaluku ja yli kymmenen, niin se nu-meroidaan (esimerkiksi 41).
PERUSLUVUT: Perusluvut kertovat kuinka monta tai kuinka paljon jotakin on. Esimerkit: sata, kolme, 78, mil-joona.
JÄRJESTYSLUVUT: Järjestysluvut ilmaisevat, sitä kuinka mones joku tai jokin on. Jos järjestysluku numeroida-an, niin luvun perässä on piste. Jos järjestysluku kirjoitetaan, luvun perässä on s-kirjain. Esimerkit: kolmas, 387., tuhannes.
Pronominit
Pronominit ovat sanoja, joilla korvataan muita sanoja, kysytään jotain tai yhdistetään lauseita virkkeiksi.
PERSOONAPRONOMINIT: Persoonapronominit ovat sanoja joita käytetään eläimistä. Sanat: minä, sinä, hän, me, te ja he.
OSOITUSPRONOMINIT: Osoituspronominit viittaavat asioihin tai esineisiin. Sanat: tämä, tuo, se, nämä, nuo ja ne.
KYSYMYSPRONOMINIT: Kysymyspronomineillä aloitetaan kysymys. Sanat: kuka, mikä, kumpi ja ken.
RELATIIVIPRONOMINIT: Relatiivipronomineillä yhditetään lauseita. Sanat: joka ja mikä.
MUITA PRONOMINEJÄ: Sanat: joku, jokainen, eräs, itse, sama ja kaikki.
Taipumattomat sanat
Taipumattomat sanat eivät taivu, tai taipuvat vähän. Adverbit: adverbeillä ilmaistaan aikaa, paikkaa, tapaa ja määrää. Konjunktiot: konjunktioilla yhditetään lauseita virkkeiksi. Huudahdukset: myös huudahdukset ovat taipumattomia sanoja.
ADVERBIT:
Aikaa ilmaisevat sanat: eilen, tänään, huomenna, nyt, pian jne.
Paikkaa ilmaisevat sanat: ylös, alas, sinne, tänne, tuonne jne.
Tapaa ilmaisevat sanat: hitaasti, nopeasti, äänettömästi, huonosti jne.
Määrää ilmaisevat sanat: paljon, vähän, monta, liikaa jne.
KONJUNKTIOT:
Alistuskonjunktiot: että, jotta, koska, kun, jos, vaikka jne.
Rinnastuskonjunktiot:ja, sekä, eli, tai, vai, mutta jne.
HUUDAHDUKSET:ai, au, hei, terve, heippa jne.
Opetuslähteet:
- Huima 5 tehtäväkirja - sivut ? [vuosi 2016](kirjaviite)
Sivu luotu 8.4.2024/ 17:47 Aihe Opetus