Alppien maantiede

Tähän sivuun liittyy muitakin sivuja, jotka ovat "Alpit" ja "Alppien geologia".

ALPPIEN RAJAT

Alpit rajoittuvat Italiassa Soča- ja Adigejoen väliseen Venetsian tasankoon, Pojoen laaksoon ja Ligurianmere-en. Ranskassa Alppien rajana on Rhonejoki, joka erottaa sen Ranskan keskiylängöstä. Sveitsissä Alpit rajautuu Mittellandin tasankoon,joka ulottuu Genevejärveltä Bodenjärvelle. Saksassa ja Itävallassa Alpit rajoittuvat To-navan laaksoon.[1]

ALPPIVALTIOT

Alpit sijaisevat kahdeksan valtion alueella. Valtioiden yhteisen Alppikonvehtion mukaan vuoriston pinta-ala on 191 000 km². Vuonna 2003 Alppien alueella asui yli 13 miljoonaa asukasta, joista eniten Italiassa. Itävalta ja Ita-lia kattavat kumpikin noin neljänneksen Alpeista. Liechtenstein ja Monaco sijaitsevat kokonaan Alppien alueel-la; Itävallan ja Sveitsin alueesta noin 60% sijaitsee Alpeilla.[1]

Valtio                 | Pinta-alasta Alppeja (km²) |  Asukasluku Alpeilla (miljoonina v.2003) | Osuus asukkaista (%)

Italia                   |             52 653 km²             |                             4,5                                 | 33,8%

Itävalta              |              54 339 km²            |                              3,1                                  | 23,8%

Liechtenstein    |                160 km²                |                            0,03                                | 0,2%

Monaco             |                  2 km²                 |                            0,03                                | 0,2%

Ranska               |            40 900 km²            |                              2,2                                 | 16,7%

Saksa                 |              11 152 km²              |                              1,3                                  | 10,1%

Slovenia             |              6 767 km²             |                             0,4                                  | 2,9%

Sveitsi                |             24 940 km²            |                             1,6                                   | 12,3%

Yhteensä           |            190 912 km²            |                             13,2                                  | 100%[2]

ALPPIEN ALUEJAKO

Alppeja on yritetty useasti jakaa suurempiin ja pienempiin osa-alueisiin. Yleisimmin käytetty perusjako jakaa Alpit kolmeen pääosaan (Itä-, länsi- ja keskiosat), mutta eräät ranskalaiset ja saksalaiset lähtevät perusjaosta kahteen osaan, niin että itä- ja länsiosan rajana on joko Reuss ja Sankt Gotthardin sola tai Hinterrheintalin laak-so ja Splügeninsola.[3]

"Geologinen alajako" taas erottaa länsiosasta Sisemmät Gneissialpit,Uloimmat Gneissialpit ja Ranskan Kalkki-alpit. Tässä jaossa Keski-Alpit kuuluvat Itä-Alppeihin, samoin kuin Pohjoiset ja Eteläiset Kalkkialpit. Nämä kuusi ryhmää jaetaan sitten edelleen pienimpiin vuoristoihin ja vuorijonoihin. Kun Itäiset Alpit jaettiin osiin virallisesti vuonna 1982, luokittelun nimi oli 'Alpenvereinseinteilung der Ostalpen'.[4]

ALPPIEN LUMIVYÖRYT

Alppien vuoristo tunnetaan lumivyöryistään, jotka voivat "haudata" rakennuksia, ajoneuvoja ja eläimiä allensa. Alpeilla lumivyöryjä on yleisimmin rinteillä, joiden kaltevuus on 30°. Lumivyöryt ovat lisääntyneet Alpeilla met-sähakkuiden vuoksi.[2]

Lähteet:

1. 404 | Alpconv [vanhentunut linkki][englanniksi](internetviite)
2. Alpit - Wikipedia (internetviite)
3. The Division of the Alps into Regions on JSTOR [englanniksi](internetviite)
4. Berge und Gipfel der Alpen [saksaksi](internetviite)
   

Tekijänoikeudet: Nykipedia 2024 © | Kaikki oikeudet pidätetään

Sivu luotu                                                                                                                                          15.12.2024/19:38 Aihe                                                                                                                                 Luonto/Yhteiskunta/Valtiot