Alppien geologia

Tähän sivuun liittyy muitakin sivuja,jotka ovat "Alpit" ja "Alppien maantiede".

ALPPIEN SYNTY

Alpit ovat syntyneet mannerliikuntojen seurauksena, kun Afrikan mannerlaatta törmäsi Euraasian mannerlaat-taan. Hitaasti pohjoiseen kulkeutunut Afrikan laatta pienensi Euraasian ja Afrikan välissä olleen muinaisen Tet-hysmeren. Varhainen poimutus tapahtui jo mesotsooisella maailmankaudella kun dinosaurukset eli hirmulis-kot elivät. Tuona aikana olleena trias- ja jurakautena Tethysmeren pohjaan tuli savikivi-, kalkkikivi- ja dolomiit-tikerroksia, joista syntyivät Tethysmeren Alpit.[1]

Alppien suurin poimutus tapahtui jo 50-3 miljoonaa vuotta sitten, lähes kokonaan oligoseeni- ja mioseenikau-silla. Afrikan laatta siirtyi vieläkin lähemmäksi Euraasian laattaa ja Tethysmeri kutistui nykyiseksi Välimereksi. Samalla Tethysmeren jura- ja triaskautiset kerrokset alkoivat nousta korkeammalle. Kerrokset puristuivat "su-uriksi makaaviksi poimuiksi", jotka muistuttivat valtavaa läjääntyönnettyä mattoa.[1]

Alppien kalkkikivestä korkealla merenpinnan yläpuolella on löydetty paljon merieliöfossiileja sekä kokonaisia kovettuneita riuttoja. Ne ovat olleet tärkeitä Alppien menneisyyden tutkinnassa.[1]

GLASIOLOGIA JA JÄÄTIKÖIDEN VAIKUTUKSET

Alpeilla on ollut lukuisia jääkausia viimeisien 2-3 miljoonan vuoden aikana. Alppien laaksoja pitkin on valunut suuria jäämassoja pleistoseenin aikana, jolloin jää kulutti monista laaksoista jyrkkäseinäisiä ja tasapohjaisia. Vi-imeinen oli Würm-jääkausi. Jäätikön kuljetus- ja kulutustoiminnan vuoksi Alpeille on muovautunutpaljon poikki-leikkaukseltaan U:n muotoisia laaksoja sekä syviä altaita, joissa on nykyään monesti hyvin syviä ja onsiloita eli vuorien rinteillä olevia koveria syventymiä. Jäätiköiden työnnyttyä vuoriston laidalle, kertyi maa-aineista suu-ria moreenikasoja ja päätemoreeneja, joita syntyi jäätiköiden pysähdyspaikalle. Kun jäätiköt alkoivat vetäytyä uudelleen, jäljelle jäänyt moreeni tukki Alppien jokilaaksoja tehden alueen järviä, joista suurimpien joukkoon kuuluu Genevenjärvi Ranskan ja Sveitsin rajalla. Pleistoseenin jääkaudesta on kulunut pitkä aika, ja jää onkin vetäytynyt useimmista sen hallitsemista laaksoista, mutta osassa Alppeja on edelleen pysyvä lumi- tai jääpei-te. Euroopan pisin jäävirta Aletschgletscher on jopa 27 kilometriä pitkä, mutta jäätiköt ovat kuitenkin kutistu-massa, ja nykytutkimuksien mukaan niiden (jäätiköt) uskotaan häviävän kokonaan vuoteen 2100 mennessä.[2]

VAIKUTUS GEOLOGISEEN SANASTOON

Alppien vuoristo on historiallisesti varhainen geologisen tutkimuksen kohde, minkä takia myös muita saman-mallisia lumen ja jäätiköiden muovaamia vuoristoja on jo jonkin aikaa kutsuttu 'alpiinisiksi muodostumiksi'. Tä-män vuoksi monen jäätikköeroosioon liittyvän ilmiön nimi siis "juontaa juurensa" Alppien piirteistä. Esimerkiksi Matterhorn on hyvä esimerkki terävähuippuisesta vuoresta, joka on kehittynyt useiden huipusta poispäin jää-tiköiden etureunan kovertamana. Tällaisia vuorenhuippuja kutsutaan monissa kielissä nimellä 'horn'. Kahta vie-rekkäistä laaksoa jakavaa terävää ja louhikkoista harjannetta kutsutaan nimellä 'arete'. U-laaksojen alkupäässä saattaa taas olla pyöreähkö painanne eli 'cirque',johon on yleensä muodostunut järvi.[2]

Lähteet:

1. Geologica - Sivu 240 [vuosi 2009](kirjaviite)
2. Geologica - Sivut 240-243 [vuosi 2009](kirjaviite)
   

Tekijänoikeudet: Nykipedia 2024 © | Kaikki oikeudet pidätetään

Sivu luotu                                                                                                                                           7.12.2024/19:29 Aihe                                                                                                                          Luonto/Tieteelliset tutkimukset