Alppien geologia

Tähän sivuun liittyy muitakin sivuja,jotka ovat "Alpit" ja "Alppien maantiede".

ALPPIEN SYNTY

Alpit ovat syntyneet mannerliikuntojen seurauksena,kun Afrikan mannerlaatta törmäsi Euraasian mannerlaat-taan. Hitaasti pohjoiseen kulkeutunut Afrikan laatta pienensi Euraasian ja Afrikan välissä olleen muinaisen Tet-hysmeren. Varhainen poimutus tapahtui jo mesotsooisella maailmankaudella kun dinosaurukset eli hirmulis-kot elivät. Tuona aikana olleena trias- ja jurakautena Tethysmeren pohjaan tuli savikivi-,kalkkikivi- ja dolomiitti-kerroksia,joista syntyivät Tethysmeren Alpit.[1]

Alppien suurin poimutus tapahtui jo 50-3 miljoonaa vuotta sitten,lähes kokonaan oligoseeni- ja mioseenikau-silla. Afrikan laatta siirtyi vieläkin lähemmäksi Euraasian laattaa ja Tethysmeri kutistui nykyiseksi Välimereksi. Samalla Tethysmeren jura- ja triaskautiset kerrokset alkoivat nousta korkeammalle. Kerrokset puristuivat "su-uriksi makaaviksi poimuiksi",jotka muistuttivat valtavaa läjääntyönnettyä mattoa.[1]

Alppien kalkkikivestä korkealla merenpinnan yläpuolella on löydetty paljon merieliöfossiileja sekä kokonaisia kovettuneita riuttoja. Ne ovat olleet tärkeitä Alppien menneisyyden tutkinnassa.[1]

GLASIOLOGIA JA JÄÄTIKÖIDEN VAIKUTUKSET

Alpeilla on ollut lukuisia jääkausia viimeisien 2-3 miljoonan vuoden aikana. Alppien laaksoja pitkin on valunut suuria jäämassoja pleistoseenin aikana,jolloin jää kulutti monista laaksoista jyrkkäseinäisiä ja tasapohjaisia. Vi-imeinen oli W¨¨urm-jääkausi. Jäätikön kuljetus- ja kulutustoiminnan vuoksi Alpeille on muovautunutpaljon poikki-leikkaukseltaan U:n muotoisia laaksoja sekä syviä altaita,joissa on nykyään monesti hyvin syviä ja onsiloita eli vuorien rinteillä olevia koveria syventymiä. Jäätiköiden työnnyttyä vuoriston laidalle,kertyi maa-aineista suuria moreenikasoja ja päätemoreeneja,joita syntyi jäätiköiden pysähdyspaikalle. Kun jäätiköt alkoivat vetäytyä uudelleen,jäljelle jäänyt moreeni tukki Alppien jokilaaksoja tehden alueen järviä,joista suurimpien joukkoon ku-uluu Genevenjärvi Ranskan ja Sveitsin rajalla. Pleistoseenin jääkaudesta on kulunut pitkä aika,ja jää onkin ve-täytynyt useimmista sen hallitsemista laaksoista,mutta osassa Alppeja on edelleen pysyvä lumi- tai jääpeite. Euroopan pisin jäävirta Aletschgletscher on jopa 27 kilometriä pitkä,mutta jäätiköt ovat kuitenkin kutistumas-sa,ja nykytutkimuksien mukaan niiden (jäätiköt) uskotaan häviävän kokonaan vuoteen 2100 mennessä.[2]

VAIKUTUS GEOLOGISEEN SANASTOON

Alppien vuoristo on historiallisesti varhainen geologisen tutkimuksen kohde,minkä takia myös muita saman-mallisia lumen ja jäätiköiden muovaamia vuoristoja on jo jonkin aikaa kutsuttu 'alpiinisiksi muodostumiksi'. Tä-män vuoksi monen jäätikköeroosioon liittyvän ilmiön nimi siis "juontaa juurensa" Alppien piirteistä. Esimerkiksi Matterhorn on hyvä esimerkki terävähuippuisesta vuoresta,joka on kehittynyt useiden huipusta poispäin jääti-köiden etureunan kovertamana. Tällaisia vuorenhuippuja kutsutaan monissa kielissä nimellä 'horn'. Kahta vie-rekkäistä laaksoa jakavaa terävää ja louhikkoista harjannetta kutsutaan nimellä 'arete'. U-laaksojen alkupäässä saattaa taas olla pyöreähkö painanne eli 'cirque',johon on yleensä muodostunut järvi.[2]

Lähteet:

1. Geologica - Sivu 240 [vuosi 2009](kirjaviite)
2. Geologica - Sivut 240-243 [vuosi 2009](kirjaviite)
   

Tekijänoikeudet: Nykipedia 2024 © | Kaikki oikeudet pidätetään

Sivu luotu                                                                                                                                           7.12.2024/19:29 Aihe                                                                                                                          Luonto/Tieteelliset tutkimukset