1G-verkko (NMT900)
Matkapuhelinverkon ruuhkaa helpottamaan avattiin vuonna 1986 NMT900-verkko, joka toimii noin 890-960 MHz:n taajuudella. Kanavien määrä laajeni huomattavasti, sillä NMT450-verkossa on 180 kanavaa ja NMT900-verkossa on 1000 kanavaa. Uuden verkon avautuessa sallittiin myös matkapuhelimien valmistus Pohjoismais-sa, joka "räjäytti" tilaajamäärät massiiviseen nousuun. Maailman ensimmäisestä kännykästä, Nokian Mobira Ci-tyman-"kenkäpuhelimesta", joka maksoi markkinoille tullessaan jopa 25 000 markkaa, on ajallisesti vain pieni hyppäys nykyaikaisiin 1000 mk:ta (Lähde vuodelta 1997) maksaviin laitteisiin, mutta teknisesti puhelimen tek-niikka ja tuotantotapa on kehittynyt nopeasti.
Uudessa NMT900-verkossa parannettiin äänenlaatua ottamalla käyttöön niin sanottu ekspandointi-kompan-dointitekniikka. Lisäksi myös tilaajanumeron salausta on parannettu, sillä NMT450-verkossa asiakkaan tilaaja-numeroon lisättiin vain maatunnus. Tuolloin toisen laskuun soittaminen oli helppoa, jos oli laitteet tilaajanume-ron vaihtoon.
NMT900-järjestelmässä tilaajanumeroon on laitettu myös kolmenumeroinen tunnus, joka ohjelmoidaan tilaaja-numeron yhteydessä (Nykyään myös NMT450-verkossa). Tätä tunnusta ei tiedä edes laitteen omistaja. Edes tämä ei estänyt rikollisia, joten lisättiin myös SIS-koodi, jolla varmistetaan oikea käyttäjä sekä se tekee myös tilaajanumeron salauksen radioyhteydessä siirron aikana. Niin kuin NMT450- ja NMT900-verkossakin puhe si-irretään taajuusmoduloituna ilman salausta, joten käyttäjän tulee muistaa,että NMT-verkkojen puhelut ovat helposti kuunneltavissa millä tahansa taajuusalueelle virittyvällä skannerilla.[1]
Lähteet:
- Johdatus solukkopuhelintekniikkaan - Sivu 10 [vuosi 1997](kirjaviite)
Tekijänoikeudet: Nykipedia 2024 © | Kaikki oikeudet pidätetään
Sivu luotu 8.10.2024/14:45 Aihe Yhteiskunta/Teknologia/Keksinnöt